Ryyppyllä on käyty ahkerasti aina tilaisuuden tullen. Torstaina kävin testaamassa erään läheisen pubin tietovisan. Liityin 75% tuntemattomaan seurueeseen enkä tiennyt mitään, joten peittelin tietämättömyyttäni juomalla kaljaa vauhdikkaasti. Sitten sössötin kaikille enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Lopulta kaikki johti siihen, että olin jossain yksityisasunnossa aivan liian kaukana kotoa leikkimässä leikkiä, jossa henkilökorttini piilotettiin ja etsin sitä muiden antaessa kylmenee-kuumenee -tyyppistä avustusta. Se leikki oli ihan perseestä enkä ymmärrä miksi kukaan järkevä ihminen tuollaista tekee. Sitten lähdin kotiin.
Eilen oli pakko vetää ns. kuosi päälle, koska olimme juomariystäväni kanssa ostaneet liput eräiden rap-artistien keikalle yökerhoon, joka mainostaa itseään discojen mersuna. Se on kyllä hirveä paikka noin niinkun ihmisten puolesta, onneksi edes juoma on halpaa. Koen vastenmielisyyden tuntemuksia kun katselen itseäni nuorempia ja kauniimpia ketkuttelemassa itseään paskan musiikin tahtiin. Keikka olikin sitten ihan jees. Välillä heilutin käsiä rap-musan tahtiin ja huusin "JEE" kun innostuin. Sitten lähdimme yökerhoon, jossa eräs ämmä kilaroi henk. koht. minulle ja huusi päin naamaani. Onneksi olin tyynessä zen-kännissä ja kuuntelin hetken raivoamista, käännyin 180 astetta ja kävelin pois. Äkkipikaisempi olisi voinut saada tilanteesta vanhan liiton kapakkatappelun aikaiseksi. Pilkun jälkeen oli jonkinlaista jatkojen metsästystä ilmassa, mutta eihän siitä mitään tullut. Aamuyöllä olin herkässä tilassa (pms) ja itkin mm. koska ruokani ehti jäähtyä.
Päivällä heräsin siihen että vanhempani pyrkivät kylään kotiini ja sehän onkin asia, jota darrassa eniten kaipaa. Keräsin nopeasti huumeet ja aseet pois näkyviltä ja päästin heidät sisään. Tilanteesta selvittiin kaiketi ihan kunnialla.
Lopuksi kuva suositusta koirapaidasta, joka pukee parhaiten krapulassa olevaa ihmistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti